Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Tietoa sisäilmasta

Huono ilmanvaihto aiheuttaa ongelmia

Tarvitsemme jatkuvasti toimivaa ilmanvaihtoa myös silloin, kun kyseessä on luonnollinen ilmanvaihto

Asumme tiiviimmissä ja vähemmän energiaa kuluttavissa tiloissa kuin koskaan aikaisemmin. Koskaan aikaisemmin emme ole myöskään viettäneet aikaamme niin huonossa sisäilmassa kuin nyt. Niinpä yhä useammin sairastummekin huonosta sisäilmasta aiheutuviin tauteihin. Oireet eivät välttämättä ilmaannu heti muuton jälkeen, vaan sairastuminen voi tapahtua vasta myöhemmin ja huono sisäilma saattaa vaivata vain osaa perheenjäsenistä. Valitettavan usein huonosta sisäilmasta kärsivä on lapsi ja vaivat elinikäisiä.

Vietämme noin 90% ajastamme hengittäen sisäilmaa - hyvä ilmanvaihto kannattaa laittaa tärkeysjärjestyksessä etusijalle!

Huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa vaikeita terveydellisiä ongelmia, jopa elinikäisiä vaivoja. Allergiaa ja erilaisia sydän- ja hengityselinsairauksia huono sisäilma pahentaa entisestään. Puutteellinen ilmanvaihto vaikuttaa myös rakennuksiin, aikaistaen vuosihuoltojen ja -korjauksien tarvetta ja siten lisäten asumiskustannuksia.

Korvausilmaa vääristä paikoista

Kun ilmaa ei saada hallitusti korvausilmaventtiilien kautta, se kulkeutuu asuntoon omia teitään: lattian ja ikkunoiden ja ovien raoista, postiluukusta tai jopa viemäristä. Tästä aiheutuu monenlaisia haittoja, joita ei edes välttämättä osata yhdistää huonosti toimivaan ilmanvaihtoon.

Omakoti- ja rivitalojen lattia saattaa tuntua kylmältä ja vetoiselta erityisesti talviaikaan korvausilman tullessa venttiilien sijaan alapohjan kautta rakennevuotoina.

Huoneiston ilma tuntuu erityisen tunkkaiselta, jopa haisee viemäriltä, kun korvausilma tulee kylpyhuoneen lattiakaivon kautta. Näin voi käydä erityisesti tiiviissä kerrostaloasunnossa, jossa kiinni oleva tuulikaapin ovi estää korvausilman tulon ulko-oven postiluukusta.

Jos ilmaa ei saada sisään, ei ilmanpoistokaan toimi


Jos korvausilman tulo ei ole riittävää, ei poistoilmanvaihtokaan vedä kunnolla. Varsinkin kylpyhuoneen käytön yhteydessä voi sisätilojen hetkellinen kosteusprosentti nousta liian korkeaksi, kun kylpyhuoneen kosteus ei poistukaan poistoventtiilin kautta vaan virtaa muualle sisätiloihin avoimen oven kautta. Sisätiloissa käytettyjä materiaaleja ei välttämättä ole suunniteltu sietämään korkeita kosteusarvoja. Seurauksena saattaa sisätilojen seinäpintojen materiaaleista irrota erilaisia terveydelle haitallisia yhdisteitä.
Mitä ilmankosteus on?

Ilmankosteus on se vesimäärä, joka on sitoutunut ympärillämme olevaan ilmaan. Suhteellinen ilmankosteus on ilmassa oleva vesimäärä jaettuna enimmäisvesimäärällä, joka ilmaan voi kyseisessä olosuhteessa sitoutua. Kylmä ilma pystyy sitomaan vain vähän vettä, mutta lämpimään ilmaan sitä voi sitoutua hyvinkin runsaasti. Siksi talvella ulkoilman suhteellinen kosteus on korkea, vaikka sen sisältämä vesimäärä on vähäinen. Sisätiloihin tullessaan ilma lämpenee ja sen suhteellinen kosteus pienenee. Talvella sisätiloissa kärsitäänkin usein liian kuivasta ilmasta. Sisätiloissa liian runsaan ilmankosteuden voi havaita esimerkiksi ikkunoiden sisäpinnoille tai kylpyhuoneen peiliin kertyvästä vesihöyrystä. Sama vesimäärä imeytyy helposti huokoisiin pintoihin, joista se kuivuessaan saattaa irrottaa erilaisia kemiallisia aineita. Tämä näkyy esimerkiksi maalin irtoamisena tai tapetin repeämisenä. Jos vesi ei pääse kuivumaan pinnasta, se muodostaa suotuisan kasvualustan erilaisille mikrobeille, kuten homeille. Toimiva ilmanvaihto poistaa ongelman, kuljettaen sisällä syntyvän kosteuden ulos.

Näin ilmanvaihto toimii

Vieressä kaavakuva ilmanvaihdon toiminnasta, kun on kyse koneellisella poistolla varustetusta tai painovoimaisesta ilmanvaihdosta.

Esim. 4H + K asunto

Pinta-ala 80 m2
Tilavuus on n. 200 m3
  • Asunnon ilmamäärän on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa eli 100 m3 /tunti= 28 L/s
  • Asuntoon valitaan 4 kpl Velco VT-100 korvausilmaventtiiliä, joten ilmamäärä per venttiili = 7 L / s.
Miten sijoitat korvausilmaventtiilit?

Korvausilmaventtiilit on sijoitettava oleskelutiloihin kuten makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen sekä saunaan. Poistoilmaventtiilien paikka on wc:ssä, keittiössä, vaatehuoneessa ja suihkutilassa. Näihin tiloihin ei saa asentaa korvausilmaventtiiliä, koska se vähentää oleskelutiloihin tulevaa ulkoilmaa. Jokaisessa huoneessa tulee siis olla joko poistoilma- tai korvausilmaventtiili.

Korvausilmaventtiilien määrässä ei kannata pihistellä. Sopiva nyrkkisääntö on yksi venttiili 20 lattianeliömetriä kohden. 80 m2:n asunnossa tarvitaan siis neljä korvausilmaventtiiliä. Oikea venttiilien määrä tasoittaa ilmavirtaa. Korvausilmaventtiili kannattaa sijoittaa mahdollisimman korkealle, jolloin kylmä tuloilma lämpiää ennen laskeutumistaan oleskelualueelle. Katso yllä olevaa kaaviokuvaa!

Toimivan ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon puhtaaksi suodatettua raitista korvausilmaa. Sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos poistoilmakanavista.